Rodun historiaa
Englanninkääpiöterrierin tarkkaa syntyperää ei tunneta. Koirien ulkonäkö oli 1800-luvulle saakka sivuseikka, ainoastaan metsästysominaisuuksilla oli merkitystä. Englantilaisilla maatiloilla oli terriereitä tuhoeläinten torjujina. Kun metsästys muuttui hyötymetsästyksestä herrasmiesurheiluksi, alettiin myös koirien ulkonäköä pitämään arvossa. Rotujen jalostaminen ja kiinnostus näyttelytoimintaan 1800-luvun puolessa välissä sai vauhtia. Ensimmäisen kerran esitettiin Black and Tan terrierejä vuoden 1861 näyttelyssä Birminghamissa.
​
Englanninkääpiöterrieri on vanhin englantilainen kääpiökoirarotu, viralliselta nimeltään English Toy Terrier (Black and Tan). Sillä on yhteinen tausta manchesterinterrierin kanssa. Molemmat polveutuvat Black and Tan - ja English White Terriereistä (kutsutaan myös Old English Terrieriksi). Pieniä mustia rottakoiria esiintyy vanhoissa maalauksissa, mm. R. Marshallin "Canine Meeting, 1855", joka on luultavasti vanhin koiranäyttelyä kuvaava maalaus. Siinä on ainakin yhdeksän eri rotuista koiraa, mm. kääpiöspanieleita, terrireitä, bullterrieri ja bulldog. Maalaus on tärkeä johtolanka ETT:n historiassa ja siitä ilmenee että rotu on ollut olemassa samaan aikaan kuin sukupuuttoon kuollut English White Terrier.
​
Teollistuminen toi rottaongelman maaseudun ja laivojen lisäksi myös kaupunkeihin. Pian alettiin kilpailemaan kenen koira oli paras järjestämällä verisiä kilpailuja. Parhaat rotantappajat olivat korkeasti palkittuja ja pubien takahuoneissa järjestettiin vedonlyöntikilpailuja niiden tappotaidoista. Parhaimmat koirat listivät hengiltä parisataa rottaa tunnissa. Kun rotantappokilpailut kiellettiin, siirryttiin asteittain koiranäyttelyihin. Kaikki koot olivat sallittuja, mutta koirat kilpailivat eri luokissa painon mukaan alle 3,2 kg, 3,2-9 kg ja yli 9 kg. Painavimmista koirista ei koskaan tullut suosittuja, vaan ne hävisivät ajan myötä. Tuohon aikaan korvien tuli olla joko pystyt, puolipystyt, riippuvat tai typistetyt. Typistyskiellon jälkeen väheni suurimman kokoluokan koirien - tämän päivän manchesterinterrierin - suosio. Kääpiömuunnos tunnustettiin omaksi rodukseen ja sitä alettiin kutsua nimellä Miniature Black-and-Tan Terrier. Naisten keskuudessa oli muotia kanniskella pieniä koiria ja niiden kysyntä lisääntyi.
​
Miniature Black-and-Tan Terrier oli monen muun kääpiökoirarodun tavoin lähellä sukupuuttoa, mutta kasvattajat onnistuivat palauttamaan rodun elinvoiman. Tänään meillä on terrieri, joka edelleen kykenee alkuperäiseen tehtäväänsä, tuhoeläinten hävittämiseen.
​
Kuuluisista koirien omistajista liikkuu aina tarinoita. Sen lisäksi että Agatha Christie ilmeisesti omisti ETT:n, tai sen edeltäjän, ovat ETT:t olleet sekä Englannin että Norjan hovin uskollisia seuralaisia. ETT on ollut myös usealla englantilaisella herttualla ja kreivillä. Kuningas Edward VII tytär Maud, josta tuli Norjan kuningatar avioliiton kauttaa Haakon VII kanssa, oli luultavasti ensimmäinen, joka toi ETT:n Norjan kuningashuoneeseen ja sen myötä Pohjoismaihin.
Englanninkääpiöterrierit Suomessa
Rodun on tuonut Suomeen Nanny Ehrnlund (kennel Gillaborg) 60-luvun lopussa. Ilmeisimmin ensimmäinen Suomessa syntynyt englanninkääpiöterrieri oli Gillaborg Iidesfis (11.12.1971-08.12.1987) jonka mielenkiintoisen elämäntarinan voit lukea Omistajien tarinoita välilehdeltä.
Vuosittainen rekisteröintimäärä kasvaa tasaisesti ja vuonna 2015 tehtiin uusi ennätys, 90 koiraa joista viisi oli tuontikoiria. Koko populaatio lienee 400-500 koiraa.
​
Vuonna 2015 yhdistys järjesti ensimmäisen epävirallisen katselmuksen, PikkuMusta Shown:
2015 tuomari Marja Huttunen, Ruotsi (kennel Twinstripe) 45 ilmoittautunutta
2016 tuomari Jane K Williams, UK (kennel Sharex) 75 ilmoittautunutta
​
Pienen rodun harrastajat ovat riippuvaisia toisistaan maailmanlaajuisesti. Yhteydenpito on tiivistä ympäri maailman.
​
Rekisteröinti- ja terveystiedot Kennelliiton jalostustietokannasta tästä linkistä.